Kaksikymmentä vuotta sitten jäin koukkuun ikäjohtamiseen. Se ei ole erillinen johtamisoppi, vaan kokoelma arjen työkaluja, joiden avulla sekä nuoret että ikääntyvät työntekijät voivat työssä hyvin ja kaikkien kyvyt saadaan käyttöön. Ikäystävällisessä työyhteisössä jokainen voi kokea olevansa arvokas. Hannu Simströmin väitöstutkimuksen (2009) mukaan ikäjohtamiseen tarvitaan tunneälytaitoja.
Olen usein törmännyt kommentteihin, että ikäjohtaminen on tosi tärkeä juttu, mutta ehkä sille ei meillä enää ole tarvetta, kun suuret ikäluokat alkavat jo olla eläkkeellä. Kuten vanha hyvin palvellut vaate, ikäjohtaminen koetaan aikansa eläneenä.
Sana ikäjohtaminen herättää helposti mielikuvan vain työpaikan senioreihin kohdistuvista tukitoimista, mitä se monissa hankkeissa on ollutkin. Olen itsekin vetänyt ikähankkeita ja toteuttanut seniorivalmennuksia.
Tarve ei ole poistunut
Yrityksillä on 2020-luvulle tultaessa vaikeuksia löytää ja pitää osaavaa työvoimaa, kaikenikäisten poissaolojen suurimmaksi syyksi ovat nousseet mielenterveysongelmat ja eläkeikääkin on nostettu. Mielestäni tämä kaikki kertoo, että eri-ikäisten työhyvinvoinnin edistäminen, työkyvyn, motivaation ja työssä jaksamisen tukeminen on edelleen ajankohtaista.
Työterveyslaitos on ottanut ikäjohtamisen rinnalle termin työurajohtaminen tarkoittamaan työntekijöiden tukemista työuran eri vaiheissa. TTL on jakanut työuran eri vaiheisiin, jotka etenevät työelämän tulokkaasta eläkeikää lähestyvään konkariin. Viimeisenä vaiheena nähdään siirtyminen eläkkeelle.
”Eri-ikäisten työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen, työkyvyn, motivaation ja työssä jaksamisen tukeminen on edelleen ajankohtaista.”
Pitkän työuran aikana työntekijöiden tarpeet ja odotukset asettavat esimiestyölle erilaisia haasteita. Nuorten rekrytointi, perehdyttäminen ja sitouttaminen organisaatioon sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen erityisesti lapsiperhevaiheessa vaativat onnistuakseen työurajohtamisen taitoja.
Eivätkä haasteet lopu myöhemminkään: työuran kestäessä ilmaantuu osaamisen kehittämistarpeita, työkykymuutoksia ja motivaatiokatoa, työssä jaksamisen ongelmia ja toisinaan myös jäähdyttelyä eläkeaikaa odotellessa.
Työurajohtaminen vastaa tämän päivän esimiestyön haasteisiin
Työurajohtaminen kuvastaa sanana ikäjohtamista paremmin koko työuran aikana syntyviä ikäkausihaasteita, mutta olen havainnut, että sen sisältö ja merkitys on monille esimiehille vielä vieras.
”Hyvä esimies ei siirry työpäivän aikana yhdestä johtamisopista toiseen, vaan on sisäistänyt tarvitsemansa työkalut omaan tapaansa tehdä työtä.”
Esimiestyö on muuttunut entistä vaativammaksi. Uusia tutkimustuloksia ja ismejä on jatkuvasti tarjolla. Kaikkea ei voi eikä ole tarpeenkaan ottaa käyttöön. Hyvä esimies ei siirry työpäivän aikana yhdestä johtamisopista toiseen, vaan on sisäistänyt tarvitsemansa työkalut omaan tapaansa tehdä työtä.
Nykyisin esimiesvalmennuksissa painotetaan palvelevaa, valmentavaa johtajuutta, kykyä nähdä ja kuulla jokaisen työntekijän yksilölliset tarpeet, siis tunneälyä. Työurajohtaminen istuu mielestäni hyvin osaksi palvelevaa, tunneälykästä esimiestyötä.
-Riitta
