Avaimia hyvään työyhteisöön

”Hyvät tavat kaunistavat” -sanonta sisältää vahvan viestin käyttäytymisnormista. Työyhteisössäkin tämä sanoma viitoittaa käyttäytymistä ja antaa ohjenuoran, kuinka työyhteisössä tulee olla ja toimia.

Hyvään käyttäytymiseen kuuluu esimerkiksi tervehtiminen, toiselle kunnioittavaan sävyyn puhuminen; sekä esimiehelle että alaisille ja työtovereille. Tällöin on helpompi rakentaa keskinäistä luottamusta ja tilaa, jossa annetaan aidon yhteistyön kasvaa ja kukoistaa. Hyvä yhteistyö näkyy parhaimmillaan myös tuloksissa.

Erilaisuudet tiimin vahvuutena

Hetken pysähtyminen miettimään omia työtapojaan on kannattavaa, koska se antaa mahdollisuuden kehittää itseään ammatillisesti: mitkä ovat minun vahvuuteni ja heikkouteni työntekijänä, siis plussat ja miinukset. Miinukset eivät tarkoita, että olisi jotenkin huono tai heikko työntekijä. Asiaa kannattanee miettiä eri näkökulmista, negatiiviset ominaisuudet ovat käännettävissä positiivisiksi ominaisuuksiksi.

Kun kunkin työntekijän vahvuudet ovat tiedossa, on tavoitteiden asettaminen helpompaa. Tavoitteiden määrittely selkeyttää ja helpottaa työntekijöiden välistä vuorovaikutusta.

Ajatellaanpa vaikka, että on olemassa tiimi tai työryhmä, jossa on erilaisilla vahvuuksilla olevia jäseniä. Tunnistamme ehkä jäsenistä sellaisen, josta mieleen tulee ominaisuutena ”pilkunviilaaja”. Sana luo heti negatiivisen mielikuvan. Entä jos käännämme asian siten, että ”pilkunviilaaja” käsite muuttuukin tarkaksi. Tarkka työntekijä on hyvä esimerkiksi tiimin projektin raportoinnissa. Kun laajennamme tutkimisen tiimin tai työryhmän jäsenten ominaisuuksien tutkimiseen, voimme miettiä miten projektien työnjako suunnitellaan hyödyntäen jokaisen työntekijän vahvuuksia.

Kun kunkin vahvuudet ovat tiedossa, on tavoitteiden asettaminen helpompaa. Tavoitteiden pilkkominen auttaa jakamaan työn kunkin vahvuuksien pohjalta osatavoitteisiin. Nämä osatavoitteet ovat pieniä askelia kohti projektin tai tiimin kokonaistavoitetta.

Reteaming – 12 askelta kohti tavoitteita

Tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamiseen voidaan hyödyntää Reteamingiä. Tässä 12 kohdan prosessissa luodaan ympäristö, jonka pohjalta voi tutkia minkälaista tavoitetta tahansa.

Prosessin kehittäjät Tapani Ahola ja Ben Furman kuvaavat selkeästi prosessin vaiheet Reteaming-kellossa:

Lähde:
Reteaming-valmennus, Ahola & Furman

Reteaming-valmennus, Ahola & Furman

1. Kuvaa haaveesi – Mitä haluat saavuttaa työssäsi.
2. Aseta tavoite – Mikä on tavoite, pieni askel kohti haavettasi tai toivomustasi työssäsi.
3. Hanki kannustajia – Mieti, kuka voisi kannustaa tavoitteeseen pyrkimisessä.
4. Tiedosta edut – Mitä hyötyä tavoitteen saavuttamisesta on sinulle, entä tiimille ja tiimin vetäjälle.
5. Näe jo tapahtunut edistys – Mitä sellaista teet jo nyt, mikä auttaa tavoitteen saavuttamisessa.
6. Kuvittele tuleva edistys – Mieti hetki, miten tulet edistymään tavoitteesi saavuttamisessa.
7. Totea tehtävän vaikeus – Tavoitteen saavuttaminen ei tule olemaan helppoa, on tärkeää todeta tehtävän vaikeus.
8. Kasvata uskoa – Usko omiin kykyihisi tavoitteen saavuttamiseksi. Elämä heittää haasteita jokapäiväisessä elämässä; miten tästä huolimatta olet pystynyt kulkemaan kohti tavoittasi.
9. Anna lupauksia – Tee itsellesi lupaus ja anna julkinen lupaus tavoitteen saavuttamisesta.
10. Tarkkaile edistymistä – Miten edistyt asettamasi tavoitteen saavuttamisessa.
11. Varaudu vastoinkäymisiin – Joka tapauksessa tavoitteen suhteen tulee takapakkia, aikataulumurheita yms. – mieti miten varaudut ja tiedostat vastoinkäymiset, millä tavalla pääset niistä yli.
12. Juhlista onnistumista – Kun olet saavuttanut tavoitteesi, mieti mitä teet, millä palkitset itsesi ja miten kiität läheisiäsi.

Tavoitteiden määrittely selkeyttää ja helpottaa työntekijöiden välistä vuorovaikutusta. Kun vuorovaikutus paranee, niin todennäköisyys työntekijöiden väliseen konfliktiin vähenee. Kaikkien kaveri työpaikalla ei tarvitse olla, silti pitää tulla toimeen keskenään.

Kaikkien kaveri työpaikalla ei tarvitse olla, silti pitää tulla toimeen keskenään.

Henna Laukka toteaa blogikirjoituksessaan: ”Tärkeintä on, että hommaa kuljetetaan eteenpäin keskustellen, vuorovaikutuksessa. Sitä kautta löytyy yhteinen näkemys”.

Yhteisen näkemyksen löytyminen auttaa omalta osaltaan kohti hyvää työyhteisöä ja koko organisaation mahdollisuutta saada aikaan parempia tuloksia.

-Juha

*********

Tässä blogikirjoituksessa oleva kuva on julkaistu Lyhytterapiainstituutti Oy:n luvalla.