Oman työnilon tunnistamiseen riittää yksinkertainen testi: ”Onko minusta mukavaa aloittaa aamulla työt ja saanko työstäni tyydytystä?” Työnilo syntyy osaamisesta ja onnistumisen tunteesta, mutta myös työyhteisössä osoitetusta välittämisestä, luottamuksesta ja kannustuksesta. Oletko kokenut näitä tunteita koronapandemian aikana, vaikka yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus ovat olleet minimissään?
Useimmat kokevat työn merkitykselliseksi ja iloa tuottavaksi, kun se tarjoaa haasteita ja vastuuta, edellyttää uuden oppimista ja mahdollistaa kehittymisen. Jos voimme myös vaikuttaa oman työmme suunnitteluun ja kehittämiseen, tulee tunne: ”Tää on mun juttu”.
Työnilo on jokaisen omalla vastuulla
Muuttuneessa maailmassa ”mun juttu” on alkanut epäilyttää. Työnilo on tipotiessään. Mikä neuvoksi? Ensiksi kannattaa pysähtyä miettimään, mitä oma työ ja työyhteisö minulle merkitsevät. Mitä tekisin, jos en tekisi tätä työtä? Miksi alun perin hakeuduin tähän tehtävään? Missä asioissa juuri minä olen hyvä ja tarpeellinen tälle työyhteisölle?
Oman osaamisen arvostaminen on yllättävän vaikeaa. Emme huomaa sitä kokemuksen tuomaa varmuutta ja työn tekemisen taitoa, hiljaista tietoa, joka meille on kertynyt vuosien aikana. Pidämme omaa osaamistamme usein itsestäänselvyytenä, rutiinien toistona. Normaalioloissa työpäivään sisältyy virkistäviä taukoja, kohtaamisia, kahvittelua ja käytäväkeskusteluja, jotka ylläpitävät innostuneisuutta ja iloa. Muut eivät silloinkaan koe puolestamme työniloa, vaan se on jokaisen henkilökohtainen kokemus ja tunne. Sen sijaan kadonneen työnilon metsästykseen tukea löytyy myös itsen ulkopuolelta.
Voimaa työyhteisöstä
Nykyisin yhä useammat arvostavat yksintyöskentelyn sijasta yhteistyötä ja yhdessä tekemistä jo siitäkin syystä, että monimutkaisten tehtävien hoitaminen ja ongelmien ratkaisu edellyttävät vuoropuhelua ja eri näkökulmien yhteensovittamista. Työympäristön toimivuudella ja ihmissuhteilla onkin tärkeä rooli työnilon virittäjinä. Kun työyhteisössä kuullaan kaikkia ja arvostetaan kaikkien osaamista, jokainen haluaa tehdä parhaansa sitoutumalla yhteisiin tavoitteisiin.
Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsessään.
Jokainen ihminen on osa mannerta,
osa kokonaisuutta.
– John Donne
Työpaikan ilmapiiri on työniloon ja tulokseen vahvasti vaikuttava tekijä. Ongelmatonta työyhteisöä ei ole eikä sen tule edes olla tavoitteena. Yhdessä voimme opetella ratkaisemaan ristiriidat rakentavasti. Arjen kiireessä ja väsyneenä unohdamme pienet huomaavaisuudet kuten tervehtimisen, kehun työkaverin uudesta kampauksesta tai kauniista asusta. Edes etäpalavereissa työyhteisötaitojen perusasioita ei pidä laiminlyödä. Työyhteisön ilmapiirin luomiseen osallistumme jokainen, sinä ja minä.
Tukea esimieheltä
Vaikka työyhteisösi olisi ollut sitä mieltä, että kehityskeskustelujen aika on ohi, koronanjälkeisenä aikana ne ovat taas tarpeen, entistä vuorovaikutteisemmalla tavalla toteutettuna. Työniloa ja innostusta lisää se, että päämäärä on selkeä ja työstään saa palautetta.
Jos työnilosi on totaalisesti kadonnut eikä nykyinen työ tunnu enää omalta, voit ottaa asian puheeksi esimiehesi kanssa. Löytyisikö uusi tehtävä oman organisaation sisältä? Tai sytyttäisikö uuden osaamisen hankkiminen työnilosi uuteen roihuun? Älä tyydy rutiinikeskusteluun, vaan tavoittele syvällistä dialogia: läsnäoloa, kuuntelua ja luottamuksellista vuoropuhelua.
Elämä on arvaamatonta.
Koska tahansa voi tapahtua jotakin hyvää.– Eeva Kilpi
Työn kiireisyys, pirstaleisuus, multitaskaus ja väsyminen kuvaavat etätyön arkea. Voitko itse vaikuttaa näihin haasteisiin esimerkiksi lepäämällä riittävästi tai tuunaamalla työtäsi?
Ihmisen mieli on neljä kertaa kielteisempi väsyneenä. Jos koti on ollut vuoden ajan myös työympäristösi, omaan turvapaikkaasi pesiytynyt etätyö on voinut viedä työnilosi. Olet alun perin sisustanut kotisi viihtymistä ja rentoutumista varten, yhdessäoloon läheistesi kanssa. Näe asuntosi taas ensisijaisesti kotina ja etätyön hyvät puolet aikalahjana perhe-elämällesi. Silloin kadonnut työnilosi voi osoittaa paluun merkkejä.
-Riitta
