Suomessa on kova työvoimapula, senhän tiedämme kaikki. Rekrytointi ei tuota tulosta: joko hakemuksia ei tule lainkaan tai hakijoilla ei ole oikeanlaista osaamista. Koulutus ja maahanmuutto tuovat helpotusta ongelmaan vasta viiveellä.
Ovatko kaikki vaihtoehdot jo käytössä? Hyödynnetäänkö ikääntyvien, eläkeikää lähestyvien tai jo eläkkeelle siirtyneiden työpanosta ja kokemusta osaamisvajeen korjaamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla? Muuttuvassa työelämässä tarvitaan kaikkia.
Väestön ikärakenteen muutos luo työyhteisöissä paineita diversiteetin ja ikäymmärryksen lisäämiseen. Me suomalaiset elämme nykyään paljon pitempään ja hyväkuntoisempina kuin vanhempamme ja isovanhempamme. Yhdeksänkymmentä-vuotispäiviään viettää yhä useampi.
Jos on terve ja työ tuottaa iloa, miksi eläkkeelle pitäisi kiiruhtaa jo kuusikymppisenä?
Suunnitellen eläkkeelle
Olen Covis-kollegani Henna Laukan kanssa jo vuosia valmentanut eläkeikää lähestyviä työntekijöitä suunnittelemaan eläkkeellesiirtymisen prosessiaan hyvissä ajoin ja huolella kaikkia näkökulmia pohtien. Työuran viimeisten vuosien ei tarvitse olla jäähdyttelyä tai kilvoittelua nuorempien kanssa, vaan ammattitaidon ja kokemuksen hyödyntämistä koko työyhteisön hyväksi.
Jos oma jaksaminen askarruttaa, ongelmat kannattaa ottaa rohkeasti esihenkilön kanssa puheeksi. Nykyisin työnantajilla on paljon keinoja tukea henkilöstöään työuran eri vaiheissa. Yhdessä suunnitellen viimeiset työvuodet voivat olla pitkän työuran palkitseva ajanjakso.
Huippuvuosien nousujohteisesta urasta voi työuran lopulla siirtyä kiinnostaviin, mutta vähemmän kuormittaviin työtehtäviin. Työtä muokkaamalla voi motivoitua jatkamaan työssä henkilökohtaiseen eläkeikään asti, jopa ylikin. Konkarin osaaminen ja kokemus saadaan käyttöön ja työuran pidetessä myös eläke nousee. Työvoimapulasta kärsivillä aloilla seniorityövoima on erityisen arvokasta.
Vanhuus on käsitteenä myös muuttunut. Alle 80-vuotiaat eivät miellä itseään vanhuksiksi. Työelämästä vetäytymisen koetaan avaavan oven ns. kolmanteen ikään, jota kuvaa aktiivinen yhteiskuntaan osallistuminen, hyvä fyysinen ja henkinen kunto ja elämästä nauttiminen. Tutkijat ovat käyttäneet tähän ryhmään kuuluvista myös nimitystä myöhäiskeski-ikäiset.
Eläkkeeltä takaisin töihin
Yhä useampi myöhäiskeski-ikäinen toteaa, että aikaa ja voimavaroja riittäisi myös työn tekemiseen. Vapaaehtoistoimintaan tarvitaan tekijöitä, mutta sen lisäksi monet pohtivat ansiotyön mahdollisuuksia.
Työeläkevakuutusyhtiöt, esimerkiksi Keva ja Varma, ovat viime aikoina lähestyneet kyselyillä 63—70 -vuotiaita, hiljattain eläkkeelle siirtyneitä, ja kartoittaneet heidän työhalukkuuttaan. Vastauksista selviää yllättävästi, että jopa lähes puolet kyselyyn vastanneista työskentelee tai on työskennellyt eläkkeellä ollessaan ajoittain tai osa-aikaisesti esimerkiksi kiireapulaisina, projektityöntekijöinä, sijaisina, työnopastajina tai mentoreina.
Halukkuutta on siis paljon, mutta kaikki eivät onnistu löytämään työtä. Yhdysvalloissa ja Ruotsissa ilmiö on jo arkipäivää ja eläkeläisiä on työyhteisöissä runsaasti. Amerikkalaiset puhuvat encore-urista ja ruotsalaiset jobbonäreistä.
Tavoitteena mielekäs työ
Encore-uran ideaali on mielekäs ja joustava työ, jonka määrittelyyn eläkeläinen voi itse vaikuttaa. Eläkeläisiä motivoivat tietenkin ansiotyöstä saatavat lisätulot, mutta monet kokevat, että heillä on ammattitaito tallella ja edelleen annettavaa työelämässä. Työtä tekemällä he tuntevat itsensä taas tarpeelliseksi voidessaan antaa panoksensa yhteiseksi hyväksi.
Pölyttyneet mielikuvat ikääntymisestä joutavat romukoppaan. Me covikset haluamme osallistua keskusteluun ikäymmärryksen lisäämisestä ja olemme mukana tukemassa senioreita suureen elämänmuutokseen valmistautumisessa ja uuden identiteetin etsinnässä. Mikähän nimitys meillä vakiintuu eläkkeeltä töihin palaaville, kun encore-ilmiöstä tulee Suomessakin normaali uravaihtoehto?
Uudet tutkimustulokset eläkkeelle jo siirtyneiden työhalukkuudesta edellyttävät toimenpiteitä, joiden avulla voittajia voivat olla sekä seniorit että työvoimapulasta kärsivät työnantajat. Pitkällä aikavälillä hyötyy koko kansantalous.
Onko organisaatiossasi tarvetta ja kiinnostusta seniorityövoiman käytön lisäämiseen? Covis Partnersilla on vireillä kehittämishanke, johon etsimme osallistujia.
Ota yhteyttä, niin kerron lisää!
– Riitta
