Aiemmassa blogikirjoituksessani kerroin hyvistä tavoista, esimerkiksi tervehtimisestä. Tervehtiminen on yksi pieni askel kohti toimivaa vuorovaikutusta. Sanonta ”ajattele mitä sanot, älä sano mitä ajattelet”, pitää sisällään mielestäni aika hyvän ohjenuoran vuorovaikutustilanteissa. Toisaalta sitä voisi jalostaa vielä hieman muotoon ”ajattele miten sanot, älä sano mitä ajattelet”. Pienellä muotoilulla saamme sanonnan kuulostamaan laajemmalta. Sitähän se onkin.
”Ajattele miten sanot, älä sano mitä ajattelet.”
Vuorovaikutustilanteet ovat monitahoisia, me saamme ja annamme toisillemme palautetta niin työ- kuin yksityiselämässä. Monitahoisuus syntyy siitä, että palaute voi olla positiivista tai negatiivista. Osassa kirjallisuutta negatiivisen palautteen sanotaan olevan myös kriittistä palautetta.
Rakentavaa palautteen antamista ja vastaan ottamista
Miten sitten negatiivisesta/kriittisestä palautteesta saamme tehtyä rakentavaa palautetta? Tässä kohtaa on miettimisen ja pysähtymisen paikka, ja juuri tästä kohtaa löytyy se ratkaisu: millä tavalla ilmaisemme asian työtoverille tai läheiselle ihmiselle.
Ihmiselle on yleensä mielekkäämpää vastaan ottaa toivomuksia kuin kielteistä palautetta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen ei koe tulleensa kuulluksi ja ilmaisee asiansa toiselle sanoin ”sinä et kuuntele”. Saman asian voi ilmaista toiveena, ”toivoisin, että kuuntelisit”.
”Mikäli on jo tapahtunut loukkaantuminen, on reilua pyytää anteeksi ja pahoitella tapahtunutta.”
Entä sitten palautteen vastaanotto, miten saamaamme palautteeseen tulisi reagoida? Kriittistä palautetta saadessaan, kannattaa kiittää palautteen antajaa ja kertoa kokevansa hyväksi, että kritiikin kohteena oleva asia on nostettu esille. Ja pyrkiä myös itse ymmärtämään saamansa kritiikki. Voimme myös pyytää kertomaan lisää asiasta; tämä auttaa keskustelun osapuolia laajentamaan näkökulmaa ja ehkä näkemään asian myös toisen osapuolen näkökulmasta. Mikäli on jo tapahtunut loukkaantuminen, on reilua pyytää anteeksi ja pahoitella tapahtunutta.
Palautteen antajaa on hyvä pyytää myös kertomaan, minkälainen on hänen muutostoiveensa kritiikin kohteena olevan asian suhteen. Ja ennen kaikkea: mitä molemmat osapuolet ovat valmiita tekemään tilanteen ratkaisemiseksi ja korjaamiseksi.
Toivottu tulevaisuus
Kun ilmaisemme asioita toiveena, emme keskity silloin ongelmalliseen asiaan, vaan haluttuun asiantilan muutokseen. Mitä silloin tulisi ongelmaksi koetun, vuorovaikutusta ja toimintaa haittaavan asian tilalle?
Yhteisen näkemyksen löytämiseksi kritiikin alaisessa asiassa, voi myös yrittää kuvailla toivottua tulevaisuutta esittämällä kysymyksen: ”Kun on kulunut kuukausi ja kiistanalaista asiaa ei enää ole, mitä silloin on tapahtunut?”
-Juha
